Jooga valtaa alaa terveysliikuntamuotojen joukossa, eikä syyttä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon liitetään mielikuvia elinvoimaisesta kehosta, mielen harmoniasta ja tyyneydestä, on tänä päivänä jokaisen saavutettavissa joogaharjoituksen avulla. Tässä artikkelissa luetellaan joitakin yleisiä ja tunnettuja joogan terveysvaikutuksia. On hyvä kuitenkin muistaa, että luonnollisesti yksilöt kokevat joogan hyödyt eri tavalla: siinä missä yksi kokee saavansa suurimman hyödyn mielen rauhoittumisesta, toinen kokee fyysiset vaikutukset merkittävimpinä. Artikkeliin on listattu niitä joogan terveysvaikutuksia, joilla voidaan ajatella olevan merkitystä ihan tavalliselle ihmiselle, olipa elämäntilanne mikä tahansa.
Jooga aktivoi tehokkaasti parasympaattista eli rauhoittavaa hermojärjestelmää ja vaikuttaa sitä kautta myös stressihormoni kortisolin määrään, sitä vähentävästi. Tämä on merkittävin syy, miksi joogan koetaan vaikuttavan suotuisalla tavalla erityisesti stressin vähentymiseen. Joogaan liittyvät hengitysharjoitukset, hengitykseen keskittyminen ja huomion pitäminen oman kehon tuntemuksissa stimuloivat aivoja rauhoittavalla ja kehotietoisuutta lisäävällä tavalla. Fyysisten asanoiden ja hengitysharjoitusten lisäksi joogaharjoitus päättyy aina koko kehon loppurentoutukseen (shavasana) tai meditaatioon. On todettu, että jo muutaman minuutin meditaatiolla mieli selkeytyy, keskittymiskyky terävöityy ja aivojen toiminta parantuu. Joogaharjoittelun on todettu lisäävän myös yleisellä tasolla positiivisia psyykkisiä tuntemuksia. Myös ahdistuneisuuden ja neuroottisten oireiden on todettu vähenevän merkittävästi joogaharjoituksen myötä.
Monen joogan aloittajan toiveena on tulla notkeammaksi joogaharjoituksen myötä. Kireydet kehossa voivat johtua esimerkiksi lihasten kireydestä, sidekudosten jäykkyydestä, stressin aiheuttamasta lihasjännityksestä ja erilaisista vammoista. Myös ikääntyminen johtaa kudosten kuivuessa kehon jäykistymiseen. Kuinka moni meistä onkaan ihmetellyt ääneen päässeensä lapsena spagaatiin, mutta enää se ei vain jostain syystä onnistu! Joogan perimmäinen tarkoitus ei tietenkään ole tulla notkeammaksi, mutta sen avulla on mahdollista saavuttaa oma yksilöllinen liikelaajuus. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lihakset, nivelet ja sidekudokset toimivat niille tarkoitetulla tavalla. Olipa kireyden syy sitten lihaksissa, sidekudoksissa tai muualla, joogan ”venyttävien” asanoiden avulla kehoon saadaan lisää notkeutta ja elastisuutta.
Jooga on kehonpainoharjoittelua parhaimmillaan. Monet dynaamisen joogan (Astanga, Vinyasa Flow, Iyengar) asanoista edellyttävät vahvaa lihastyöskentelyä ja haastavat lihaksistoa hyvin monipuolisella tavalla. Säännöllinen joogaharjoittelu voi funktionaalisena liikuntamuotona ehkäistä vammojen syntymistä kun sekä pieniä että isoja lihasryhmiä käytetään monipuolisesti ja kehoa liikutetaan moniin eri suuntiin (rangan kierrot, taivutukset ja ylös-alas-suuntaavat liikkeet).
Kun lihasvoima vähenee ikääntyessä erityisesti jalkojen, keskivartalon ja niska- hartiaseudun alueella, voidaan joogan avulla vahvistaa lihasten ohella koko kehonhallintaa ja sitä kautta ehkäistä myös kaatumisista ja liukastumisista syntyneitä vammoja. Lihasvoiman vahvistumisen tiedetään myös parantavan aineenvaihduntaa ja luiden tiheyttä. Yksi eniten esille tulevista säännölliseen joogaharrastukseen liittyvistä fyysisistä hyödyistä on selkävaivojen parantuminen.
Pinnallinen hengitys voi olla monen vaivan taustalla. Vaikka hengitys onkin automaattinen toiminto ja keho hengittää meidän puolestamme, se reagoi herkästi ulkoisiin asioihin, kuten kiireeseen, stressiin tai erilaisiin kiputiloihin. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja kulkee tiheästi vain keuhkojen yläosassa. Siksi on olennaista osata tunnistaa, millaista terveellinen ja luontainen hengitys on.
”Nukuin niin hyvin viime kerran jälkeen, että oli pakko tulla uudelleen”.
Joogaharjoituksessa luontaiseen tai syvään hengitykseen kiinnitetään huomiota koko harjoituksen ajan ja se on yleensä yhteydessä liikkeeseen. Hengityksestä tulee taloudellista, kun pallealihas toimii sille kuuluvalla tavalla. Taloudellinen hengitys rauhoittaa hermostoa ja sykettä, mikä puolestaan vaikuttaa stressin tasoon sitä pienentävästi ja olo tuntuu energiseltä ja elinvoimaiselta. Joogassa käytetään luontaisen hengityksen lisäksi myös hengitystekniikoita (pranayama) harjoituksen tukena riippuen mitä kullakin hengitystekniikalla halutaan tavoitella. Laadukkaaseen hengitykseen keskittyminen on siten olennainen osa täysipainoista joogaharjoitusta.
Tämä on ehkä tyypillisin kommentti, jonka joogaopettaja kuulee erityisesti uusilta joogan harrastajilta. ”Nukuin niin hyvin viime kerran jälkeen, että oli pakko tulla uudelleen”. Koska jooga on hyvin tehokkaasti mieltä rauhoittava liikuntamuoto, sen vaikutus näkyy ehkä selvimmin ja ensimmäisenä juuri unen laadussa. Keho ei välttämättä ole notkea tai vahva ensimmäisen tai toisenkaan joogakerran jälkeen, mutta jo ensimmäinen kerta saattaa vaikuttaa siten, että ihminen huomaa sinä iltana nukahtavansa helpommin ja uni on laadultaan parempaa.
Joogalle on tyypillistä vastavuoroinen liike eteen- ja taaksetaivutuksineen, kiertoliikkeineen sekä vuorotellen ylös ja alas suuntautuvine liikkeineen. Nämä aktiiviset vastavuoroiset liikkeet nostavat sykettä, kiihdyttävät hengitystä ja sitä kautta vilkastuttavat lymfajärjestelmän sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Jo muutama kierros aurinkotervehdyksiä saa uneliaaseen tai muuten nuutuneeseen olemukseen uudenlaista vireyttä ja elinvoimaa.
Ovatko joogan terveysvaikutukset siis totta vai tarua? Tutkimuksia, ihmisten omia kokemuksia ja kirjoituksia aiheen ympäriltä on paljon. Ehkä kannattaa kuitenkin kokeilla itse ja todeta, mitä ne voisivat omalla kohdalla olla!
Artikkelin kirjoitti Katja Kivijärvi, RYT200-joogaopettaja ja lentoemäntä. Katja on myös yksi FLOW-valmennuksen valmentajista.
Kokeile miten säännölliset joogaharjoitukset voivat edesauttaa sinun hyvinvointiasi. Voit aloittaa joogaamisen vaikka heti suositussa FLOW-valmennuksessa - kokeile ilmaiseksi kaksi viikkoa!
