Mitä kilpirauhasen vajaatoiminta on? Mitä oireita kilipauhasen vajaatoimintaan liittyy ja miten sairautta hoidetaan? Tältä sivulta löydät muun muassa näihin kysymyksiin vastauksen sekä paljon muuta. Voit kommentoida ja kysyä meiltä lisää sivun alalaidassa. Tervetuloa mukaan!
Mistä kilpirauhasen vajaatoiminta oikein johtuu? Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuunitulehdus, eli autoimmuunityreoidiitti, jolloin immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia kudoksia vastaan tuhoten kilpirauhaskudosta. Tämä johtaa kilpirauhasen hormonituotannon vähenemiseen. Tulehdus itsessään on usein oireeton.
Harvemmissa tapauksissa kilpirauhasen vajaatoiminnan syynä on aivolisäkkeen riittämätön TSH-hormonin tuotanto, jota tarvitaan aktivoimaan kilpirauhashormonien tuotantoa. Myös esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan hoidon seurauksena voi kehittyä kilpirauhasen vajaatoiminta, ja toisaalta kilpirauhasen poiston jälkeen sen hormonituotanto on korvattava loppuelämän ajan.
Kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavien oireiden taustalla voi olla myös muu syy, kuten raudanpuutos, jolloin syyn korjaaminen poistaa myös oireet. Tyypilliset kilpirauhasen vajaatoimintaan liitetyt oireet, kuten poikkeuksellinen väsymys, huono rasituksen sieto, selittämätön painonnousu, mielialan lasku tai masentuneisuus liittyvät usein rautavarastojen tyhjentymiseen. Rautatasot tulee kuitenkin aina mittauttaa ennen lisän käyttöönottoa, sillä ylimääräinen rauta toimii kehossa stressitekijänä ja on haitallista myös kilpirauhaselle.
B12-vitamiinin, D-vitamiinin tai jodin riittämättömän saannin seurauksena syntyvän kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet poistuvat, kun ravintoaineiden tasot nostetaan riittävälle tasolle. Pelkkä oirekuva ei siis riitä kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosiin, vaan kilpirauhasarvot on mitattava ja niitä on verrattava omiin aiempiin arvoihin, sillä viitearvot ovat laajat, eivätkä ne suoraan kerro mahdollisista yksilöllisistä muutoksista tasoissa.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa ilmenee naisilla neljä kertaa useammin kuin miehillä. Lääkitystä kilpirauhasen vajaatoimintaan käyttää noin 6% väestöstä, tosin se on luultavasti paljon yleisempää, sillä osa kärsii siitä piilevänä. Toisaalta oireiden taustalla voi olla myös monia muita syitä.
Millaisia oireita kilpirauhasen vajaatoiminta sitten aiheuttaa? Kilpirauhashormonit vaikuttavat joka puolelle elimistöä, eri kudoksiin ja soluihin ja säätelevät monia keskeisiä elintoimintoja. Kilpirauhanen osallistuu aineenvaihdunnan ja lämmönsäätelyyn ja sen hormonituotanto vaikuttaa mielialaan, vireystilaan, kuukautiskiertoon ja hedelmällisyyteen. Siksi kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa hyvin moninaisia oireita.
Kilpirauhasella on hyvin monia tehtäviä. Kilpirauhashormonit vastaavat muun muassa elimistön aineenvaihdunnasta, vaikuttavat insuliiniherkkyyteen ja verensokeritasapainoon, aivojen toimintaan, kasvuun ja kehitykseen, verenkiertoon - siten niiden puutos vaikuttaa merkittävästi kyseisiin elintoimintoihin.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireina voi olla muun muassa palelua, painonnousua, ihon kunnon huononemista, hiusten lähtöä, aloite- ja keskittymiskyvyttömyyttä, mielialan laskua, väsymystä riittävästä unesta huolimatta ja suolen toiminnan hidastumista. Naisilla voi ilmetä kuukautiskierron häiriöitä ja jopa hedelmättömyyttä ja keskenmenoja.
Voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa sitten hoitaa jotenkin? Kilpirauhasen hyvinvoinnille on tehtävissä itse asiassa hyvin paljon, eikä hoidossa ole kyse vain lääkityksestä. Useissa lievissä tapauksissa lääkkettömät keinot voivat auttaa yksinään, etenkin jos taustasyynä on jonkin ravintoaineen puutos tai heikentynyt imeytyminen, tai esimerkiksi krooninen stressitila. Pitkittynyt ylikuormitus aiheuttaa elimistöön hälytystilan ja se pyrkii painamaan jarrua - tällöin aktiivisten kilpirauhashormonien tuotannon sijaan pyritään jarruttamaan elintoimintoja, mistä seuraa kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia oireita.
Kilpirauhasen normaali toiminta ja hyvinvointi edellyttää hyvää verensokeritasapainoa ja hyvin toimivaa sokeriaineenvaihduntaa ja normaalia insuliinintuotantoa. Esimerkiksi insuliiniresistenssin myötä lisääntynyt insuliinihormonin tuotanto sekoittaa myös kilpirauhashormonitasapainoa, sillä elimistön hormonijärjestelmä toimii aina kokonaisuutena. Myös stressin hallinta on avaintekijä, sillä korkeat kortisolitasot heikentävät T4-kilpirauhashormonin muuntumista aktiiviseksi T3-hormoniksi - jälleen kyse on hormonitasapainosta.
Kuten muissakin terveysongelmissa, kilpirauhasen hoidossa ja tukemisessa on lähdettävä liikkeelle kokonaisvaltaisesti, eli pyrittävä mahdollisimman värikkääseen ja ravintoainepitoiseen ruokavalioon sekä panostettava liikuntaan ja uneen. Turhaa altistumista lisäaineille, kemikaaleille tai ympäristömyrkyille kannattaa välttää.
Ruokavalio tulee siis koostaa siten, että se sisältää pääosin prosessoimattomia tuotteita, runsaasti kasviksia ja kuituja, eikä juurikaan puhdistettuja viljatuotteita tai lisättyä sokeria. Hiilihydraatit ovat kilpirauhaselle tärkeitä, mutta niiden tulee olla peräisin ensisijaisesti vihanneksista, juureksista ja hedelmistä sekä täysjyvätuotteista, omaan aktiivisuuteen suhteutettuna.
Monien suojaravintoaineiden riittävä saanti ja imeytyminen on välttämätöntä kilpirauhasen normaalille toiminnalle. Erityishuomiota on kiinnitettävä jodin saantiin, josta suurella osalla suomalaisista on todettu olevan lievää puutosta, sekä seleenin, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin saantiin. Alhaiset rautatasot vaikuttavat kilpirauhaseen negatiivisesti, mutta tasot on aina mitattava: myös liiallinen rauta vahingoittaa kilpirauhasta, kuten jo aiemmin nostettiin esille.
Mikäli vajaatoiminnan oireet johtuvat jonkin ravintotekijän puutoksesta, sen korjaaminen poistaa oireet. Suoliston kunnosta on kuitenkin huolehdittava, sillä ravintoaineiden tankkaamisesta ei ole hyötyä, mikäli imeytyminen ei ole kunnossa. Lisäksi osa kilpirauhashormoneista muuntuu aktiiviseen muotoon juuri suolistossa.
Osa etenkin autoimmuuniperäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista on yliherkkiä mm. maidon kaseiinille ja gluteenipitoisille viljoille ja ne voivat heikentää suoliston kuntoa vähentäen ravintoaineiden imeytymistä. Näiden ruoka-aineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla voi tukea kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa ja korjaantumista. Myös soijatuotteita suurina määrinä on hyvä välttää, joskin monet voivat käyttää niitä maltillisina määrinä.
Tämän kattavan tiedon kilpirauhasen vajaatoiminnasta sinulle kokosi valmentajamme Sanni Massinen (Laillistettu ravitsemusterapeutti ja Terveystieteiden maisteri).
Kilpirauhasliitto 2017. Vajaatoiminta / hypotyreoosi. Saatavilla: Vajaatoiminta / hypotyreoosi (Kilpirauhasliitto, 2017)
Mustajoki P. Kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkärikirja Duodecim 2021. Julkaistu internetissä 16.11.2021. Saatavilla: Kilpirauhasen vajaatoiminta (Duodecim, 2021)
