Voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa parantaa?
Voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa sitten hoitaa jotenkin? Kilpirauhasen hyvinvoinnille on tehtävissä itse asiassa hyvin paljon, eikä hoidossa ole kyse vain lääkityksestä. Useissa lievissä tapauksissa lääkkettömät keinot voivat auttaa yksinään, etenkin jos taustasyynä on jonkin ravintoaineen puutos tai heikentynyt imeytyminen, tai esimerkiksi krooninen stressitila. Pitkittynyt ylikuormitus aiheuttaa elimistöön hälytystilan ja se pyrkii painamaan jarrua - tällöin aktiivisten kilpirauhashormonien tuotannon sijaan pyritään jarruttamaan elintoimintoja, mistä seuraa kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia oireita.
Kilpirauhasen normaali toiminta ja hyvinvointi edellyttää hyvää verensokeritasapainoa ja hyvin toimivaa sokeriaineenvaihduntaa ja normaalia insuliinintuotantoa. Esimerkiksi insuliiniresistenssin myötä lisääntynyt insuliinihormonin tuotanto sekoittaa myös kilpirauhashormonitasapainoa, sillä elimistön hormonijärjestelmä toimii aina kokonaisuutena. Myös stressin hallinta on avaintekijä, sillä korkeat kortisolitasot heikentävät T4-kilpirauhashormonin muuntumista aktiiviseksi T3-hormoniksi - jälleen kyse on hormonitasapainosta.
Kuten muissakin terveysongelmissa, kilpirauhasen hoidossa ja tukemisessa on lähdettävä liikkeelle kokonaisvaltaisesti, eli pyrittävä mahdollisimman värikkääseen ja ravintoainepitoiseen ruokavalioon sekä panostettava liikuntaan ja uneen. Turhaa altistumista lisäaineille, kemikaaleille tai ympäristömyrkyille kannattaa välttää.
Ruokavalio tulee siis koostaa siten, että se sisältää pääosin prosessoimattomia tuotteita, runsaasti kasviksia ja kuituja, eikä juurikaan puhdistettuja viljatuotteita tai lisättyä sokeria. Hiilihydraatit ovat kilpirauhaselle tärkeitä, mutta niiden tulee olla peräisin ensisijaisesti vihanneksista, juureksista ja hedelmistä sekä täysjyvätuotteista, omaan aktiivisuuteen suhteutettuna.
Monien suojaravintoaineiden riittävä saanti ja imeytyminen on välttämätöntä kilpirauhasen normaalille toiminnalle. Erityishuomiota on kiinnitettävä jodin saantiin, josta suurella osalla suomalaisista on todettu olevan lievää puutosta, sekä seleenin, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin saantiin. Alhaiset rautatasot vaikuttavat kilpirauhaseen negatiivisesti, mutta tasot on aina mitattava: myös liiallinen rauta vahingoittaa kilpirauhasta, kuten jo aiemmin nostettiin esille.
Mikäli vajaatoiminnan oireet johtuvat jonkin ravintotekijän puutoksesta, sen korjaaminen poistaa oireet. Suoliston kunnosta on kuitenkin huolehdittava, sillä ravintoaineiden tankkaamisesta ei ole hyötyä, mikäli imeytyminen ei ole kunnossa. Lisäksi osa kilpirauhashormoneista muuntuu aktiiviseen muotoon juuri suolistossa.
Osa etenkin autoimmuuniperäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista on yliherkkiä mm. maidon kaseiinille ja gluteenipitoisille viljoille ja ne voivat heikentää suoliston kuntoa vähentäen ravintoaineiden imeytymistä. Näiden ruoka-aineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla voi tukea kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoa ja korjaantumista. Myös soijatuotteita suurina määrinä on hyvä välttää, joskin monet voivat käyttää niitä maltillisina määrinä.
Tämän kattavan tiedon kilpirauhasen vajaatoiminnasta sinulle kokosi valmentajamme Sanni Massinen (Laillistettu ravitsemusterapeutti ja Terveystieteiden maisteri).