Mikä on kihti? Millainen on kihtipotilaan ruokavalio? Mitä ruoka-aineita olisi hyvä syödä ja mitä välttää, jos sairastaa kihtiä? Tällä sivulla syvennymme kihtiin yleisesti sairautena sekä paneudumme erityisesti siihen näkökulmaan, millaista ruokavaliota kihtiä sairastavan olisi hyvä noudattaa. Voit kommentoida ja kysyä meiltä lisää sivun alalaidassa. Tervetuloa mukaan!
Ennen kuin syvennytään kihtiä sairastavan ruokavalioon, perehdytään ensin, mikä kihti ylipäätään on. Kihti on sairautena tunnettu jo antiikin ajoista alkaen. Jo tuolloin kihti yhdistettiin runsaaseen syömiseen ja alkoholin käyttöön. Kihdin syntysyynä pidetään suurentuneita seerumin virtsahappopitoisuuksia. Mistä nämä virtsahappopitoisuuksien suureneminen sitten johtuu? Virtsahapon suuret pitoisuudet johtuvat joko virtsahapon liiallisesta muodostumisesta elimistössä puriiniemäksistä tai virtsahapon erityksen häiriöistä munuaistiehyissä.
Kihti on yleistynyt viime vuosikymmeninä useissa maissa, niin miehillä kuin naisilla, ja sen yleistyminen on yhdistetty lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen yleistymiseen. Kihti myös ennustaa sydän- ja verisuonitautien myöhempää kehittymistä ja liittyy niiden vaikeampaan kulkuun. Kihti on kuitenkin huomattavasti yleisempää miehillä, joiden osuus länsimaisista potilaista on 80–90%. Yleisimmin kihtiin sairastutaan 60 vuoden iässä, mutta oireet voivat joskus alkaa myös nuorella aikuisiällä.
Millaisia oireita kihtiin liittyy? Tyyppioireena kihdissä on äkillinen, kivulias ja punoittava niveltulehdus. Tyypillinen nivel kihdin esiintymiselle on isovarpaan tyvinivel. Kihtikohtaus alkaa usein yöllä ja kipu saavuttaa huippunsa noin puolen vuorokauden kuluessa. Myös isot nivelet voivat sairastua, mutta yläraajoissa kihti on harvinaisempi. Niveltulehduksen lisäksi tautiin voi liittyä virtsakiviä, ihon alle voi kertyä virtsahappokasaumia ja myös munuaiset voivat vaurioitua.
Kihtikohtaus esiintyy kihdin alkuvaiheessa yleensä yhdessä nivelessä, ja se kestää joitakin päiviä tai korkeintaan kaksi viikkoa. Kihdin myöhemmässä vaiheessa kohtaukset kuitenkin yleistyvät, vaikeutuvat, kestävät pidempään ja voivat esiintyä monessa nivelessä samanaikaisesti. Kihti voi myös kroonistua, jolloin nivelet ovat jatkuvasti turvoksissa.
Miten kihtiä voi sitten hoitaa? Kihdin hoitona toimii seerumin virtsahappopitoisuuksien pienentäminen joko ruokavaliolla tai lääkkein. Akuutti kihtikohtaus hoidetaan usein lääkityksellä. Kipeää niveltä voi itsehoitaa jääpussilla sekä levolla, ja ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä. Ruokavalio on kuitenkin erittäin merkittävässä roolissa kihdin hoidossa, joten syvennytään tähän seuraavaksi tarkemmin.
Miten kihtiä voi hoitaa ruokavaliolla? Kihdin ruokavaliohoidossa tavoitteena on pienentää nimenomaan seerumin virtsahappopitoisuus sellaiselle tasolle, jolla estetään virtsahapon kertyminen muun muassa niveliin. Periaatteena kihtipotilaan ruokavaliossa ovat puriinia sisältävien ruokien välttäminen, runsas nesteen nauttiminen sekä alkoholin käytön rajoittaminen. Lisäksi, jos kihtiä sairastava kärsii myös ylipainosta, hänelle suositellaan laihduttamista.
Tutkimusten mukaan pelkkä ylipainoisen laihdutus pienentää veren virtsahappopitoisuutta yhtä tehokkaasti kuin hyvin toteutettu ruokavaliohoito. On kuitenkin huomioitava, että erittäin niukkaenergiset ruokavaliot tai paastot voivat laukaista kihtikohtauksen estämällä virtsahapon erittymistä virtsaan. Siksi yleisesti suositellut laihduttavat ruokavaliot ovat ensisijainen vaihtoehto kihtipotilaalle. Tällaiset yleisesti suositellut laihduttavat ruokavaliot sisältävät myös vähemmän puriineja kuin runsaasti proteiinia tai vähemmän hiilihydraatteja sisältävät ruokavaliot. Ruokavalio ja laihduttaminen yhdessä voivat laskea virtsahappotasoa niin paljon, ettei pysyvää lääkehoitoa kihtiin tarvita. Eli onnistunut lopputulos saavutetaan pysyvillä elämäntapamuutoksilla. Jos sairastat kihtiä, meidän valmennuksista kannattaa tutustua esimerkiksi SUPERDIEETTI®-valmennukseen!
Tutustutaan seuraavaksi erilaisiin ruoka-aineisiin, joita olisi hyvä välttää tai suosia, jos kärsii kihdistä tai kihdin oireista ja jotka olisi hyvä ottaa huomioon ruokavaliota koostaessa.
Ruokavaliossa huomioitavaa on myös se, että alkoholi lisää virtsahapon muodostusta sekä estää virtsahapon erittymistä. Erityisesti oluen käyttöä tulisi rajoittaa sen sisältämien puriiniaineiden vuoksi. Lisäksi myös fruktoosia tulisi suurina määrinä välttää, sillä se voi lisätä korkeaa veren virtsahappopitoisuutta. Tämä tarkoittaa fruktoosilla makeutettujen virvoitusjuomien, mehujen ja makeisten välttämistä. Sen sijaan hedelmistä ja marjoista saatu luontainen fruktoosi ei kuitenkaan tavanomaisilla annoksilla aiheuta epäedullisia vaikutuksia veren virtsahappopitoisuuksiin, joten niitä saa nauttia vapaasti osana monipuolista ruokavaliota.
Tämän kattavan tiedon kihdistä ja kihtiä sairastavan ruokavaliosta sinulle kokosi valmentajamme Marleena Jaatinen (Liikuntalääketieteen opiskelija, kätilö ja sairaanhoitaja).
Julkunen, H. 2020. Kihti. Duodecim: Terveyskirjasto. Viitattu 18.11.2021. Saatavilla: Kihti (Duodecim, 2020)
Puolitaival, A. 2017. Kihti ja ravinto. Reumaliitto. Viitattu 18.11.2021. Saatavilla: Kihti ja ravinto (Reumaliitto, 2017)
Uusitupa, M. 2012. Ravitsemus, kihti ja reumataudit. Teoksessa: A. Aro, M. Mutanen, & M. Uusitupa (toim.) Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim. 477–480.
