Olet varmasti kuullut ja kokenut myös omakohtaisesti sen, että liikunta parantaa mielialaa, purkaa stressiä ja selkeyttää ajattelua. Mutta tiesitkö sitä, että treenaaminen vaikuttaa positiivisesti myös muistiin, keskittymiskykyyn, oppimiseen, luovuuteen ja stressinhallintataitoihin? Tai sitä, että liikunta parantaa aivojen osien välisiä yhteyksiä, tiedonsiirron tehokkuutta ja kasvattaa jopa aivojen, etenkin etuotsalohkon ja hippokampuksen, kokoa?
Liikunta voi jopa kaksinkertaistaa uusien aivosolujen muodostumistahdin. Tämä tarkoittaa sitä, että liikunta auttaa hidastamaan ikääntymisen aiheuttamia muutoksia aivoissa ja voi parhaimmillaan kääntää vanhenemisprosessit päinvastaisiksi, jolloin aivojen toimintakyky paraneekin iän karttuessa. Liikunta ei siis tee sinusta ainoastaan fyysisesti vahvempaa. Se tekee sinusta myös älykkäämmän!
Aivot muuttuvat koko ajan. Uusia soluja syntyy koko elinkaaren ajan ja niiden välille syntyy sekä niistä katoaa kytköksiä jatkuvasti. Aivot muistuttavatkin huomattavasti enemmän muovailuvahaa kuin isoa saksanpähkinää. Ne rakentuvat noin 100 miljardista aivosolusta ja 100 000 miljardista
kytköksestä niiden välillä. Puhutaankin paljon aivojen neuroplastisuudesta eli mukautuvuudesta. Toiminnallista ja rakenteellista muokkautumista tapahtuukin koko ajan. Jokainen aistihavaintosi, tekosi ja ajatuksesi saavat aivot muuttumaan. Silloin karsitaan vähälle käytölle jääneitä kytköksiä ja vahvistetaan aktiivisesti käytössä olevia kanavia.
Aivojen kokonaismassa, hermosolujen lukumäärä tai niiden välisten yhteyksien määrä ei kuitenkaan ratkaise aivojen tehokkuutta. Niiden toimivuuden ratkaisee aivojen eri osien tiivis yhteys toisiinsa - juuri siinä liikunta toimii keinoista parhaiten.
Usein puhutaan harjoittelun spesifisyydestä eli siitä, että jos haluat oppia uimaan paremmin, kannattaa aikaa viettää uima-altaassa. Tai jos haluat vahvistaa lihaksiasi, kannattaa treenata säännöllisesti kuntosalilla. Samalla logiikalla voisi kuvitella aivojen toimintakyvyn ja tehokkuuden kehittyvän parhaiten sudokuja, sanaristikoita, muistipelejä ja muuta aivojumppaa harrastamalla. Tutkimusten mukaan aivojen treenaaminen tekee edelliseen sääntöön kuitenkin poikkeuksen.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus kehittävät muistia, luovuutta ja älykkyyttä sekä auttavat stressiin, masennukseen, kyynisyyteen, dementiaan ja ADHD:n oireisiin huomattavasti muistiharjoituksia sekä sudokuja paremmin. Siirtovaikutus on välitön eli ajatus luistaa paremmin lenkillä, mutta myös pitkäkestoinen: uusien hermoyhteyksien vaikutuksesta viestit kulkevat nopeammin ja koko prosessorin teho kasvaa.
Jos treenaaminen ei ole aikaisemmin napannut, niin tämän tiedon pitäisi saada sinut viimeistään liikkeelle. Ja jos motivaatiosi on jo valmiiksi korkea liikunnan harrastamiseen, niin sait taas yhden hyvän syyn säännölliseen treenaamiseen.
Iloa ja älyä liikuntaasi!
Artikkelin on kirjoittanut tietokirjailija, fysioterapeutti ja ammattivalmentaja Riku Aalto.
Artikkelin lähteinä on käytetty: Aivovoimaa (Anders Hansen, Bonnier Fakta. 2016), Luomuliikunnan työkirja (Arto Pesola, Fitra. 2015), Liikuntaa lääkkeeksi (Ilkka Vuori, Readme.fi. 2015), Aivotaidot - Käytä päätäsi paremmin (Nina Uusitalo ja Heli Isomäki, Gummerus. 2017).
