Minnan tarina

Kun pandemia vuoden 2020 alussa levisi Suomeen, Minna Arasalo, 49, ei enää halunnut juosta. Stressi sai heittämään hanskat tiskiin. Kun oikein mitään ei voinut tehdä ja kotiin piti jämähtää, ei ollut enää fiilistä liikkua.

”Juokseminen oli ollut henkireikäni. Minulla ei ollut enää mitään, millä nollata päätä. Siksi turvauduin karkkiin ja suklaaseen.”

Kun samanaikaisesti sekä liikunta väheni että syöminen lisääntyi, myös paino nousi. Lopulta tilanteelle oli pakko tehdä jotain, koska olo oli vetämätön ja huono. Ajatuksissa olivat myös tulevaisuudessa siintävät eläkevuodet. 

”Haluan, että jaksan silloin kuusikymppisenä vielä elää ja tehdä. Ajattelin, että minun on pakko alkaa tehdä asian eteen jotakin.” 

Niinpä Arasalo suuntasi vanhan tutun valmennuksen pariin. Edellisen kerran hän oli FITFARMin SUPERDIEETTI®-valmennuksessa 5 vuotta sitten, jolloin 12 viikon aikana putosi 15 kiloa.

Minna ennen SUPERDIEETTI-valmennukselle lähtemistä

”Tiesin, että kun Superdieetille lähden, ja teen juuri niin kuin sanotaan, niin jaksan taas lähteä lenkille.”

Jälleen Arasalon olo muuttui paremmaksi jo ensimmäisen viikon jälkeen. ”Kun nestepöhö lähti pois, unenlaatu parani heti. Kun olo on tukkoinen, uni on helposti katkonaista.”  Arasalon ongelmana olivat epäsäännölliset ruokailuajat ja -tavat. Ongelmia seurasi, kun verensokeri heitteli. Joskus pitkän työpäivän aikana kaupan alan töissä meni kaksi karjalanpiirakkaa ja dallaspulla, joskus vain pelkkää kahvia. Illalla nälkä oli järkyttävä.

”Kun nyt katson sen aikaisia kuvia, mietin, miten ihmeessä päästin itseni takaisin riisipiirakkavaiheeseen.”

Superdieetillä elämään tuli jälleen ruokailurutiini. ”Kun otettiin taas aamuinen kaurapuuro, marjat ja raejuustot esille, niin aamulla jaksoi hyvin lähteä töihin ja purkaa kuormaa. Ravitsevasta ruoasta tulee energisempi olo.” Usein dieeteillä syödään liian vähän, mutta ei Superdieetillä.

Juoksu oli tullu Arasalon elämään jo vuosia sitten, ja melko yllättäen. Hän on omien sanojensa mukaan aina ollut liikunnanvihaaja. ”Olen kuitenkin kilpailuhenkinen, ja kun tuttu lähti treenaamaan juoksua, ajattelin, että jos hän juoksee, juoksen minäkin.” Alku oli kankeaa. Arasalo aloitti juoksemisen iltapimeällä, ettei kukaan näe.

”Juoksin väärällä tekniikalla niin paljon kuin jaloista pääsin. Mutta jo seuraavana syksynä juoksin ensimmäisen puolimaratonin.”

Juoksun avulla paino oli pudonnut lisää ja kunto kohonnut. Matalampi paino taas helpotti juoksuharrastusta, koska kehoa on kevyempi liikuttaa. Aiemmin Arasalo söi reumalääkitystä, ja lääkärin mukaan juoksu olikin hänen selkänsä pelastus.

”Jos selkää alkaa kolottaa, tiedän, että pitää juosta enemmän.”

Pikku hiljaa Arasalo alkoi miettiä, ettei kehity juoksussa, jos tekemisessä ei ole suunnitelmallisuutta eikä tekniikka toimi. Juoksuvalmentajan kanssa katsottiin sekä tekniikka että ohjelma kuntoon. Nyt Arasalo on juossut jo kaksi maratonia, ja seuraavan kerran se on edessä toukokuussa.

Minna pitelee maratonista saamaansa mitalia

Lue myös: Tavoitteena salilla käyminen vielä vanhuksena

Tie tavoitteita kohti ei liene koskaan tasainen

Kun juoksu taas Superdieetin jälkeen kulki ja maratonille valmistautuminen eteni, tuli eteen uusia vastoinkäymisiä. Marraskuussa Arasalo kaatui kotipihan portaissa ja polvi hajosi. ”Olin viikon kokonaan liikuntakiellossa. Sitten sain lähteä kävelemään. Se ei tuntunut miltään, koska juoksu on minun juttuni.” Hän kuitenkin jatkoi Superdieetin ruokailuja.

”Päätin, että vaikka en saa liikkua, minun ei tarvitse luopua ruokailurutiineistani.”

Myös stressi vaikuttaa Arasaloon voimakkaasti. Jos töissä on rankkaa, väsyneenä tekee mieli heittää hanskat tiskiin – niin kuin kävi pandemian alussa. Oman jaksamisen tunnistaminen on ollut oleellinen osa elämäntapamuutosta.

”Olen oppinut tunnistamaan nämä tilanteet, ja opetellut stressinhallintaa.”

Elämässä tulee väistämättä eteen erilaisia kausia, jolloin käytössä olevat voimavaratkin ovat erilaiset. Esimeriksi perhearki voi mennä oman hyvinvoinnin edelle. Niin kävi myös Arasalolle, joka oli 10 vuotta lasten kanssa kotona. Hektisten arjen touhujen jälkeen illalla Arasalo viettii omaa aikaa. Siihen kuuluivat erottamattomana osana erilaiset herkut.

”Kun sitten palasin töihin, häpesin tilannettani. Painoin 120 kiloa.”

Arasalon itsetunto oli huono. Hän koki, ettei hänestä ole mihinkään. Hän oli dieettien sarjatestaaja. "Kokeilin jos jonkinlaista. Mutta monissa vedettiin aivan liian pienillä kaloreilla. Ei sellainen voi jäädä elämäntavaksi.”Lopulta hän löysi FITFARMin, jonka valmennuksessa ruokaa sai syödä riittävästi.

”Tärkeintä on, että syömisessä on tietyt raamit. Se mahdollistaa joustamisen. Jos kieltäydyn kokonaan asioista, syöminen riistäytyy lopulta käsistä.”

Tärkeää on ollut myös sisäistää, että jos välissä elää rennommin, tavoite ei tuhoudu vaan vain siirtyy. Silloin voi punnita, tarvitseeko elämäänsä rennompaa hetkeä, ja olisiko tavoitteen siirtyminen kovin kauheaa. ”Se ei pilaa sitä, mitä tähän asti on tehnyt.”

Viimeisen vuoden ajan Arasalo on harjoitellut elämää puolisonsa kanssa kahdestaan. Kun lapset ovat muuttaneet omilleen ja puolisolla on oma ruokavalio, on omistakin ruokailuista helpompi pitää kiinni. Ruokailussa hänellä on hyvä perusrunko, joka mahdollistaa myös tarvittaessa joustamisen. Juoksukilometrejä kertyy nyt polven ehdoilla noin 40 viikossa.

”Oli tärkeää oppia siihen, ettei ruokaa tarvitse punnita koko loppuelämää. Määrät jäävät selkärankaan, ja tiedän suurin piirtein, minkä verran ravintoa tarvitsen.”

Jos Arasalo voisi sanoa 10 vuoden takaiselle itselleen jotakin, vastaus on selvä.

”Ajattele itseäsi. Ota itsellesi aikaa, äläkä laita aina toisia edellesi. Olet myös itse tärkeä. ”

Minna hoikkana SUPERDIEETTI®-valmennuksen jälkeen.

Tämä oli asiakkaamme Minnan tarina ja hänen fiiliksiään SUPERDIEETTI®-valmennuksesta! Lähde sinäkin mukaan tähän Suomen suosituimpaan painonpudotusvalmennukseen, jossa valmentavat alan kouluttautuneimmat valmentajat!

Minnan viimeisintä SUPERDIEETTI®-valmennusmatkaa seurattiin myös WebStoorit TV-ohjelmassa, pääset katsomaan jakson alta!



Haluatko maksaa liikuntaeduilla?