Moi, mä oon Tiina, 41 v.
Liikunta on ollut osa mun elämää aina, tilanteesta riippuen enemmän tai vähemmän. Ehkä ykkösjuttu on ollut lenkkeily täällä maaseudun rauhassa, joka on ollut myös hyvää pään latausta.
Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, minkä vuoksi pari viimeistä vuotta on ollut hyvin haastavia liikunnan ja terveellisten elintapojen suhteen. Kevättalvella -23 mulla oli todella paha masennuskausi, jolloin todellakin kaikki liikunta jäi pois elämästä. Myös koiran poismeno pahensi tilannetta, kun ei ollut enää lenkkikaveria. Pahimpina päivinä en käynyt ulkona ollenkaan. Tuona aikana liikunnan merkitys vain korostui ja ikävöin niitä omia pitkiä lenkkejä.
Paino oli vuoden 2017 jälkeen noussut +22 kg, ja kun tuon masennuksen jälkeen aloin vihdoin toipua, tiesin, että heti kun voimavarat ovat kasassa, alan tehdä painon eteen jotain. Sitten maaliskuussa, kun näin Superdieetin mainoksen somessa, tajusin, että muutoksen aika on nyt ja että mä pystyn tähän!
Alkutilanne:
Otin ensimmäisen 6 viikon Superdieetin maaliskuun puolivälissä ja aloin noudattaa ohjeita tarkkaan. Se ei oikeastaan ollut edes vaikeaa. Mulla oli jäänyt huonon ajan jälkeen lounas pois päivästä, jolloin illalla oli aina sudennälkä. Selkeiden ohjeiden myötä asia helpottui, kun aina preppailin ruokia etukäteen kaappiin. Sieltä se lounaskin oli helppo ottaa.
Paino alkoi tippua hyvin ja motivaatio oli korkea. Myös itseluottamus alkoi kohota, kun tajusin, että hei, mä teen ehkä sittenkin jotain oikein, kun tämä systeemi toimii. Tiesin kuitenkin, etten pärjäisi ilman valmentajan apua, joten jatkoin toukokuussa seuraavaan 6 viikon Superdieettiin.
Vaikka kerroin liikunnan poisjäännistä, oli helpottavaa, kun valmentaja ei tuputtanut liikuntaa mulle yhtään. Hän sanoi pikemminkin, että anna olla vaan, kyllä se sieltä tulee ajan kanssa. Se oli niin helpottavaa oikeasti. Keskityin siis pelkästään ruokailuun, liikuin vain koiranpennun kanssa pihalla ja kävin sen kanssa tosi lyhyillä lenkeillä. Arkiaktiivisuutta kuitenkin tuli todella hyvin koko ajan, ja askelia kertyi kuukauden keskiarvona 11 000–13 000 päivässä.
Toisen kuuden viikon dietin ajalle osui kauan odotettu Kreikan-matka, ja sainkin valmentajalta ohjeet, että siihen kohtaan otetaan tankkausta. Käskettiin myös nauttia reissusta. Jotenkin siinä vaiheessa tajusin, ettei normaali elämä kaada mun painonpudotusta, kun olen alkanut rakentaa sille kunnollista ja vakaata pohjaa aivan rauhassa. En ole näiden kuukausien aikana kokenut jääneeni mistään normaalista elämästä paitsi ruokavalion vuoksi. Tiesin, että poikkeuksia tulee, ja osasin suhtautua niihin rennosti. Olen jo saavuttanut niin paljon.
Painoa putosi toisella pätkällä selkeästi vähemmän, mutta en antanut sen häiritä. Sovittiin, että pidän kesän dietti-taukoa ja jatkan painonpudotusta taas elokuussa. Sanottiin, ettei paino saa laskea kesän aikana ja annettiin hyvät ohjeet, kuinka jatkaa normaalia ruokailua.
Kesän aikana söin rennosti, silti ateriarytmistä ja esimerkiksi proteiininsaannista huolehtien. Vaikka rento syöminen oli alussa aika jännittävääkin, osasin höllätä ja nauttia kesästä. Silti odotin paljonkin, että pääsen jatkamaan omaa prosessiani eteenpäin. Kesän aikana paino ei noussut yhtään.
Elokuun puolivälissä otin 12 viikon Superdieetin, ja olin innoissani jatkamassa. Motivaatio oli todella huikea, ja nyt tekemiseeni oli tullut sellaista pitkäjänteisyyttä, jota mulla ei oikeasti ole ikinä ollut. Aloin luottaa omaan tekemiseen ja tiesin, että saan apua valmentajalta. Halusin olla sen avun arvoinen ja aloin avoimesti pohtia omia kipukohtia ja muutoksen tarvetta sekä vanhojen opittujen tapojen poiskitkemistä.
Mulla oli esimerkiksi tapana ottaa lähes aina saunoessa se siideri tai useampikin. Yhdistin selkeästi nämä kaksi asiaa toisiinsa, ja monesti jopa ärsyynnyin, jos ei juomaa ollutkaan ja sauna oli lämmin. Nyt tajusin, että tällainen pinttynyt tapa, joka sotii omaa tekemistäni vastaan, on lopetettava. Mutta onpas ollut vaikeaa toteuttaa!
Asiantuntijavideot herättelivät ajatuksiani todella paljon ja saivat miettimään omaa tekemistä. Heti tällaisen tavan muuttaminen ei onnistunut ja kipuilin asian kanssa viikkoja. Lopulta kuitenkin aloin onnistua ja niistä onnistumisen hetkistä sain vain lisää hyvää fiilistä ja buustia motivaatiolle. Sovin mielessäni, että pysähdyn näissä tilanteissa hetkeksi miettimään ja keskustelen itseni kanssa kokonaistilanteesta.
Monet kerrat menin juomien kanssa rantasaunalle, mutta en juonutkaan niitä. Vaihdoin siiderin kivennäisveteen ja otin sen saunasiiderin tai pari vain silloin, kun olin ennalta päättänyt, että nyt on sen aika. Kuitenkin vain muutaman viikon välein. Yhtäkkiä homma alkoikin sujua itsestään, ja unohdin ne siiderit.
Olen opetellut olemaan ylpeä omasta tekemisestäni ja näistä asioista, joita olen saavuttanut. Onhan se aivan huippua olla ylpeä itsestään!
Tajusin myös yksi päivä, että kun toisella jaksolla valmentaja lempeästi ohjasi mua liikunnan pariin, kun itse taas kerran pohdin sitä, hän sanoi, että voisin kokeilla vaikka yhtä puolen tunnin kävelylenkkiä viikossa. En silloin alkanut ajatella asiaa yhtään aktiivisemmin, mutta nyt tällä viimeisellä jaksolla tajusin, että hei, mullahan on nyt itsestään alkanut tulla 2–4 sellaista puolen tunnin (tai pidempääkin) lenkkiä viikossa koiran kanssa!
Lopputulokset:
maaliskuun puolivälistä 6+6+12 viikkoa Superdieetin ohjeiden mukaan (simple +80 kg)
No, mitäs nyt sitten? Pidän taas hetken dietti-taukoa ja annan kropalle huilia ja energiaa. Ensi vuoden alusta otan vielä pätkän Superdiettiä, jotta pääsen tavoitteeseeni. Pyhä ajatus on myös viimeistään silloin alkaa toteuttaa treeniohjeita, joita vain kurkkasin aiemmissa valmennuksissa. Ikävöin todella paljon liikkumista, niitä pitkiä lenkkejä ja sitä lihasvoimaa, mikä joskus oli.
Mä haluan niin kiittää Sonjaa tästä kaikesta avusta ja tuesta, mitä oon saanut. Sillä on ollut suurempi vaikutus kuin ikinä arvaatkaan. Oon saanut tukea myös puolisolta ja ystäviltä, kiitoksia myös teille tähänastisesta. ❣️
Seuraava Superdieetti alkaa 11.11.2024. Lue lisää täältä!
