Voimaharjoittelu sanasta tulee ensimmäisenä mieleen isoja painoja nosteleva karju joka huutaa salin perällä, magnesium pöllyää ja hiki haisee. Tämä on kuitenkin pienin osa voimaharjoittelua.
”Voimaharjoittelu tekee kokonaisvaltaisesti vahvempia ihmisiä”
Tähän kysymykseen ei ole lyhyttä vastausta, mutta käännetään se kansankielelle muutamassa eri artikkelissa, pala palalta. Näin taustaksi vielä, että itselle voimaharjoittelu on ollut arjessa ja elämässä mukana vuodesta 1995 asti. Kilpailumielessä vuodesta 1997 alkaen ja valmentajan roolissa vuodesta 2008 alkaen. Oma kokemus voimaharjoittelusta yhdistettynä tutkittuun tietoon tuo mielestäni parhaan tuloksen.
Oikeaoppinen voimaharjoittelu, juuri oikeanlainen ohjelmointi, omat lähtökohdat ja tavoitteet vaikuttavat terveyteen ennaltaehkäisevästi. Tai sanoisinko, että voimaharjoittelun vaikuttaa toimintakykyymme ja se on perusedellytys arjessa sekä työssä - oikeastaan jokaisessa hetkessä mitä teemme.
Moni yhdistää voimaharjoittelun yleensä kilpa-urheiluun mutta itseasiassa sen osuus on vain noin 10%. Voimaharjoittelun kautta saatu yleinen hyvä voimataso palvelee meitä arjessa sekä jokapäiväisessä elämässä, päivän arkisissa askareissa.
Mitä enemmän meillä tulee ikää mittariin, voimatasojen rooli vain korostuu. Voimaharjoittelu kehittää meidän voimatasoja, lihasmassaa, ketteryyttä, nopeutta, koordinaatiota, henkistä kapasitettia, stressinsietokykyä sekä auttaa selviytymään arjen askareista paremmin. Pureudutaan näihin osa-alueisiin seuraavassa artikkelissa tarkemmin.
Tässä hieman avattuna yleisesti mihin kaikkeen voimaharjoittelu mahdollistaa ja miksi se on tärkeää.
Lue myös:Voimaharjoittelu ennaltaehkäisee vaivoja ja vahvistaa kehoasi, osa 2.
Artikkelin on kirjoittanut valmentaja Mikko Korpeinen.
Lähteet: Voimaharjoittelu, teoriasta parhaisiin käytäntöihin, Jukka Mäennenä, VK-kustannus 2019.
Uusi Voimaharjoittelu-valmennus alkaa ensimmäistä kertaa 1.2. Lue lisää valmennuksesta ja lähde mukaan kasvattamaan voimatasojasi!
