A-vitamiini
Näkö, iho, limakalvot ja immuunipuolustus. Yksi porkkana riittää usein päivän tarpeeksi.
Mitä vitamiineja keho oikeasti tarvitsee? Mistä niitä saa? Ja mihin vaihdevuosi-iässä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota?
Lataa opas PDF:nä
Vitamiinit ovat välttämättömiä elimistön normaalille toiminnalle. Koska keho ei juuri muodosta niitä itse, ne on saatava ruoasta päivittäin.
Vitamiinit jaetaan rasva- ja vesiliukoisiin. Rasvaliukoisia ovat A, D, E ja K, ja vesiliukoisia B-ryhmän vitamiinit sekä C-vitamiini.
Monipuolinen ja värikäs ruokavalio riittää useimmille kattamaan tärkeimpien vitamiinien tarpeen. Ravintolisillä täydennetään tarvittaessa.
Näkö, iho, limakalvot ja immuunipuolustus. Yksi porkkana riittää usein päivän tarpeeksi.
Luusto, lihakset ja immuunivaste. Pohjoisessa ilmasto-olosuhteet tekevät tästä haastavan saada riittävästi.
Antioksidantti, joka suojaa soluja hapetusstressiltä. Saadaan helposti pähkinöistä ja kasviöljyistä.
Veren hyytyminen ja luuston aineenvaihdunta. Vihreät kasvikset ovat parhaita lähteitä.
Kollageenin muodostus, raudan imeytyminen ja antioksidanttisuoja. Yksi paprika kattaa päivän tarpeen.
Aineenvaihdunta, hermosto, energiantuotanto ja punasolut. B-vitamiineja on useita ja ne toimivat tiimityönä.
Hermoston ja punasolujen toiminnan kannalta välttämätön. Imeytyminen heikkenee iän myötä, koska mahahapon eritys vähenee. Yli 50-vuotiailla kannattaa tarkistuttaa B12-arvot. Kasvis- ja vegaaniruokavaliolla tarvitaan käytännössä aina B12-lisä.
Tutkimusten mukaan useiden naisten folaattitasot jäävät alle suositusten, koska kasviksia, palkokasveja ja täysjyvää syödään vähemmän kuin suositellaan. Vaihdevuosien aikana kehon estrogeenitaso laskee, ja se voi näkyä esimerkiksi ihon, hiusten ja limakalvojen kuivuutena ja herkkyytenä. Folaatti auttaa soluja uudistumaan ja tukee ihon, hiusten ja suoliston hyvinvointia sisältäpäin. Kun folaattia saa riittävästi, keho pystyy korjaamaan ja uusiutumaan paremmin myös tässä elämänvaiheessa. Esimerkiksi kourallinen vihreitä kasviksia ja annos täysjyväpastaa lounaalla kattavat suurimman osan päivän folaattitarpeesta.
Suomalaiset naiset saavat ruokavaliosta keskimäärin hyvin C-vitamiinia, useimpia B-vitamiineja sekä A- ja K-vitamiinia. Mutta muutama jää säännönmukaisesti alle suositusten.
Tutkimusten mukaan keho hyödyntää ravinnosta tulevia vitamiineja usein tehokkaammin kuin lisäravinteina otettuja. Mutta on poikkeuksia.
Ruoassa vitamiinit esiintyvät luonnostaan yhdessä kuitujen, entsyymien, rasvojen ja muiden ravintoaineiden kanssa, jotka tukevat niiden imeytymistä ja käyttöä.
Ruoasta saadut vitamiinit imeytyvät tasaisemmin ja hallitummin. Lisäravinteista ne voivat imeytyä piikkinä, jolloin osa jää käyttämättä tai poistuu virtsan mukana.
Kehon kyky hyödyntää vitamiineja ei silti riipu pelkästään lähteestä. Myös ikä, suoliston kunto ja vitamiinien kemiallinen muoto vaikuttavat imeytymiseen.
Imeytyvät pääsääntöisesti paremmin ruoan yhteydessä. Luonnolliset ravintotekijät tukevat niiden hyödynnettävyyttä.
Folaatti (B9): synteettinen foolihappo imeytyy luonnollista folaattia paremmin, koska sen rakenne on yksinkertaisempi.
D-vitamiini: D3-muoto imeytyy tehokkaammin lisäravinteista. Ota aina rasvaisen aterian yhteydessä, sillä rasva parantaa imeytymistä.
Imeytymistä heikentää erityisesti ikääntymisen tuoma muutos suolistossa, ei itse vaihdevuodet.
Tämä näkyy eniten B12- ja D-vitamiinissa.
Ikääntyessä mahalaukun happamuus ja intrinsic factor -proteiinin toiminta heikentyvät. Tämä vaikeuttaa B12:n irtoamista ruoasta ja imeytymistä ohutsuolessa. Koskee erityisesti yli 50 - 55-vuotiaita. B12-puutokset ovat melko yleisiä vaihdevuosi-iässä.
Ongelma ei ole vain imeytyminen, vaan myös kehon kyky muodostaa ja varastoida sitä heikkenee:
Estrogeenitason lasku vaihdevuosissa heikentää kalsiumin imeytymistä. D-vitamiinin merkitys korostuu entisestään. Yhdessä nämä vaikuttavat suoraan luuston kuntoon ja murtumien riskitekijöihin.
Iän myötä ruoansulatus hidastuu ja sappihappojen eritys voi vähentyä. Tämä heikentää rasvojen hajotusta. Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen voi olla tehottomampaa.
Vaikka vitamiinit otetaan tabletista, niiden imeytyminen tapahtuu samoja reittejä pitkin kuin ruoasta. Ne tarvitsevat riittävän mahalaukun happamuuden, entsyymien ja sappihappojen toiminnan sekä ehjän suoliston. Ikääntymisen tuomat muutokset vaikuttavat siis myös lisäravinteiden hyödyntämiseen.
Kun lautaselta löytyy joka päivä väriä, pehmeää rasvaa ja hieman kalaa tai kananmunaa, täyttyvät käytännössä kaikkien tärkeimpien vitamiinien tarpeet.
Värien takaa löytyvät monet tärkeimmät vitamiinit, kuten C, A, K ja folaatti (B9).
Suosi eri värejä lautasella. Vihreää (pinaatti, parsakaali, lehtikaali). Punaista (paprika, tomaatti, mansikat, punaherukat). Oranssia (porkkana, appelsiini, aprikoosi, tyrni). Violettia (mustikka). Keltaista (kurpitsa, paprika).
Mitä useampi väri, sitä monipuolisemmin saat vitamiineja ja antioksidantteja. Tutkimusten mukaan vähintään puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä auttaa varmistamaan useimpien vitamiinien riittävän saannin.
E-vitamiini, magnesium ja monet hivenaineet tulevat parhaiten kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä. Pehmeä rasva tukee sydämen ja aivojen terveyttä sekä parantaa rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E, K) imeytymistä.
Päivittäinen pieni määrä pähkinöitä, siemeniä ja kasviöljyä tukee elimistön rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä ja auttaa saavuttamaan riittävän E-vitamiinin saannin.
Kala, kananmuna ja maitotuotteet ovat tärkeitä D-vitamiinin, B12-vitamiinin ja kalsiumin lähteitä. Niiden säännöllinen käyttö tukee myös luuston ja lihasten hyvinvointia.
Jos kalaa ei tule syötyä vähintään 2 - 3 kertaa viikossa, D-vitamiinilisä on lähes aina tarpeen. Erityisesti talvikuukausina, jolloin auringon UV-valo ei riitä vitamiinin muodostumiseen.
Kun lautaselta löytyy joka päivä väriä, pehmeää rasvaa ja hieman kalaa tai kananmunaa, täyttyvät kaikkien tärkeimpien vitamiinien tarpeet ilman lisäravinteita. Ravintolisillä täydennetään tarvittaessa, mutta peruslähtökohta on aina monipuolinen arkiruokailu.
Lataa opas PDF:nä