04.03.2020 3 min lukuaika

Hei!

Olen Jani Sassi. Intohimojani on kokkailu ja treenaaminen. Tarkentaen vielä, että kokkaan vain vegaaniruokaa. Olen syönyt kohta lähes viisi vuotta vegaanisen ruokavalion mukaan. Miksi teen tätä? Mikä sai minut muuttamaan elämäntapojani? En tiedä onko tähän ihan yksiselitteistä vastausta, mutta koitan avata tätä sinulle tässä artikkelissa.

Lapsuudessani kasvoin pienessä kylässä, jossa harjoitettiin paljon maataloutta ja kalastusta. Meidän perheellä oli myös kotieläimiä. Söimme tavallista kotiruokaa – tai tavallista se oli ainakin meille. Erityisesti poronlihaa löytyi päivällispöydästä usein, koska meillä oli poroja kotieläiminä ja suurin osa lihasta tuli tätä kautta. Isäni ja isoisäni olivat kovia käymään metsällä ja kalassa. Itsekin olin paljon näillä reissuilla mukana. En kylläkään kokenut metsästystä omaksi jutukseni, mutta kalassa kävin todella paljon kavereiden, isän ja isoisän kanssa. Tämä olikin pikku kylässä varttuneelle pojalle ykkösjuttuja. Arvostan sitä, että ruoka tulee läheltä ja mahdollisimman luonnollisesta lähteestä.

"Katsellessani maailman tapahtumia ja tutustuessani lihantuotantoon rupesin ajattelemaan asiaa tarkemmin. Minulla itselläni oli myös ongelmia terveyden kanssa. En voinut täysin hyvin. Olin jo pitkään miettinyt mistä kaikki voisi johtua." 

Olen harrastanut koko elämäni liikuntaa ja minulla on aina ollut kova halu liikkua ja harrastaa. Jotain oleellista tuntuu aina puuttuvan, jos en pääse liikkumaan. Urheilu on minun kanavani purkaa energiaa, oli se sitten positiivista tai negatiivista. Tämä kai johtuu siitä, kun on koko elämänsä harrastanut jotain. Ensimmäinen harrastukseni oli yleisurheilu. Mitään yksittäistä lajia tässä ei ollut, mutta rakastin juoksemista. Muutenkin tuli aina juostua paikasta a paikkaan b. Oli tavallaan kai pakollinen päätös laittaa minut ja veljeni harrastamaan liikuntaa, jotta saisimme purettua loputonta energiaamme johonkin, koska kuka muuten meitä olisi kestänyt.

Suurin rakkaus lajia kohtaan syntyi jääkiekon kanssa ja tälle harrastukselle vanhempanikin ”joutuivat” omistautumaan. Ei ollut sellaista säätä, milloin ei oltaisi lähdetty kuskaamaan poikia harjoituksiin tai peleihin. Arvostan vanhempieni panostusta suuresti, vaikka en sitä silloin osannut ajatella näin.

Kikhernepasta-annos, joka on osa FITFARMin VEGE-valmennuksen ruokavaliota.

Lue myös: Reseptivinkki - Tortillapitsa

Käännekohta ruokavalioon tapahtui nopeasti

Varttuessani aloin myös liikunnan ohella miettimään ruokavaliota – mikä tukisi aktiivista elämäntapaani parhaiten ja olisi minulle kaikin tavoin optimaalinen. Tässä vaiheessa aktiivinen jääkiekkoilijan urani oli jäänyt ja kuntosali oli tullut tilalle. Alkuun tutustuin asioihin lehtien ja internetin kautta. Halusin oppia, kuinka optimoida suorituskykyni liikunnan ja ravinnon avulla. Jossain vaiheessa aloin miettiä kuluttamiani ruoka-aineita. Tapasin veljeni ja ihmettelin, kun hän sanoi syövänsä pääsääntöisesti kasvisruokaa. Ajattelin tuolloin, että en kyllä itse kykenisi tähän. Olin kuitenkin tuolloin jo saanut todistuksen siitä, että ruokavaliolla on todellakin väliä terveyden kannalta. Kuitenkin ajatus jäi johonkin taka-alalle. 

Katsellessani maailman tapahtumia ja tutustuessani lihantuotantoon rupesin ajattelemaan asiaa tarkemmin. Minulla itselläni oli myös ongelmia terveyden kanssa. En voinut täysin hyvin. Olin jo pitkään miettinyt mistä kaikki voisi johtua. En tuntenut olevani täysissä voimissani, vaikka kävinkin salilla, treenasin kovaa ja söin säännöllisesti. Halusin tuoda tasapainoa maailmaan oman päätökseni avulla ja lisäksi halusin kokeilla onko minulle siitä terveyteni kannalta hyötyä. 

Kaikki tapahtui ihan hetkessä. Yhtäkkiä olin saanut tarpeekseni ja päätin alkaa hakemaan muutosta. Alkuun pidin maitotuotteita ja kananmunia ruokavaliossani. Kaupoissa ei vielä tuolloin ollut mitään valmiita vegetuotteita, joita nykyään kauppojen hyllyiltä löytyy. Tofuakaan ei lähikaupasta löytynyt. Tietoa kuitenkin löytyi. Ei niin paljon mitä nykyään, mutta sitä oli tarpeeksi kun vain haki ja tiesi mitä tarvitsi. Oli pakko tarttua paistinpannuun ja ruveta kehittymään kokkina. Muuten tästä ei olisi tullut mitään. Olin kyllä nauttinut ajoittain ruuanvalmistuksesta, mutta en tiennyt että siitä tulisi minulle intohimo ja uusi harrastus.

Pikkuhiljaa myös maitotuotteet ja kananmunat jäivät pois. Kokemusta karttui, vaikka ruoka ei ollut mitään maailman mahtavinta. Toisinaan kuitenkin onnistuin ja yllätyin omista kokkaustaidoistani. Oppiminen ei koskaan lopu ja hyvä niin. Vieläkin tulee epäonnistuttua ja hyvä niin. Epäonnistumisista löydän kehityskohtia ja seuraavalla kerralla taas onnistun. 

Muutos on antanut minulle paljon. Se on monipuolistanut ruokaani ja tuonut rikkaita kokemuksia elämääni. Olen energisempi kuin koskaan. En halua saarnata mistään, joten en ala erittelemään tuntemuksiani ja kokemuksiani, mutta voin sanoa, että en ole katunut hetkeäkään päätöstäni. Moni ihminen on kyseenalaistanut minua ja jopa pilkannut. Koen ennemminkin saavani tästä lisää voimaa. Sillä ei ole minuun mitään vaikutusta. Teen tätä itselleni ja omille arvoilleni sopivalla tavalla eikä se kuulu kenellekään muulle.

On mahtavaa, että pääsen jakamaan tätä kokemusta muille ihmisille, jotka haluavat siirtyä tälle polulle – vähentää lihan kulutustaan tai monipuolistaa ruokavaliotaan. Jokaisella on jokin oma syynsä miksi. En keskity siihen sen enempää. Tärkeintä on, että sinä tiedät miksi teet asioita omalla tavallasi.

Artikkelin on kirjoittanut VEGE-valmentaja Jani Sassi. 

Mikäli haluat lisätä kasviksia ruokavalioosi, kokeilla vegaanista ruokavaliota tai kokeilla uusia herkullisia reseptejä, VEGE-valmennus on sinua varten. Valmennus kestää neljä viikkoa ja se sisältää 26 reseptiä. Saat reseptin päivän jokaiselle aterialle neljän viikon ajalle. 

Tämän artikkelin herkulliset annoskuvat ovat eräitä VEGE-valmennuksen reseptejä! 


Liity uutiskirjeemme tilaajaksi!