15.12.2020 2 min lukuaika

Ajatuksia meditaatiosta, kiitollisuudesta ja arvoista

Koska olet viimeksi pysähtynyt yhdeksi minuutiksi, ollut täysin hiljaa, liikkumatta ja aktiivisesti ajattelematta? Minuutti on yllättävän pitkä aika toimiessasi näin. Miksi se sitten on tärkeää? Sanotaan, että jos elämme menneisyydessä, meitä masentaa helposti. Jos taas vatvomme liikaa tulevaa, on riski tuntea ahdistusta todennäköistä. On merkityksellistä tulla läsnä olevaksi tähän hetkeen. Kannattaa kokeilla: lopeta tämän tekstin lukeminen, ota kellosta aikaa, ole aivan hiljaa ja aktiivisesti ajattelematta paikallasi minuutin ajan.

Miltä tuntuu? Oivalsitko jotakin uutta? Meditaatioita on monenlaisia ja niillä on pitkät traditiot. Tätä versiota voisi sanoa ennen kaikkea pysähtymiseksi. Pysähtymistä eli läsnäoloa voi harrastaa kaikkialla. Pysähtymisen voi ottaa päiväohjelmaan ja olla erityisesti läsnä. Läsnäolosta saa apua silloin, kun harmittaa tai murheet tuntuvat kuormittavan liikaa.

Läsnäolevana on helpompi huomata kiitollisuuden aiheita

Läsnäolo on voimakas työkalu keskittymistä vaativissa tehtävissä ja haastavissa tilanteissa. Keskittyminen läsnä olevaan hetkeen tuo myös usein ilon pintaan. Läsnäolevana on helpompi huomata kiitollisuuden aiheita. Kiitollisuus taas on valtavan tärkeää hyvän elämän kannalta. Tiedetään, että se mihin fokusoi, tulee paremmin näkyväksi. Tästä esimerkki on ostamasi uusi auto tai vaikka talvitakki. Yhtäkkiä samanlaisia on joka puolella. Tietynlaisten autojen tai takkien määrä ei tietenkään ole kasvanut, sinä vain huomaat ne helpommin, kun keskityt niihin. Kiitollisuus toimii samalla logiikalla. Mitä enemmän löydät kiitollisuuden aiheita, sitä enemmän niitä huomaat.

Peruskiitollisuusharjoituksessa pyritään löytämään kaikki kiitollisuuden aiheet elämässä. Miettiä, mitkä kaikki asiat ovat jo hyvin. Meillä useimmiten on katto pään päällä, lämmintä, ruokaa ja juoksevaa vettä. Nämäkään eivät ole maailmassa mitenkään itsestäänselvyyksiä. Kiitollisuusharjoitukset voi aloittaa näistä. Tämän jälkeen voi miettiä elämässään olevia ihmisiä. Helposti pidämme elämäämme kuuluvia henkilöitä itsestäänselvyyksinä. Kiitollisuutta voi harjoittaa myös niitä ihmisiä kohtaan, joiden kanssa polkumme risteävät vain nopeasti, esimerkiksi kassahenkilö kaupassa tai julkisen liikenteen kuljettaja. He kuitenkin tekevät arjestamme paremman omalla työllään.

Myös tulevasta voi olla kiitollinen

Kokeneemman kiitollisuuden harjoittajan listalle voi päästä myös asiat, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Visualisointi on voimakas työkalu tulevaisuuden tavoitteiden hahmottamiseen. Nykytiedon mukaan ihminen ajattelee keskimäärin 60 000 ajatusta vuorokaudessa. On tietenkin valtava merkitys, mihin me ajatuksemme käytämme. Tietoinen visualisointi auttaa tavoitteiden toteuttamisessa. Esimerkiksi juoksija voi nähdä itsensä maaliviivalla ja iloita tulevasta suorituksesta jo etukäteen.

Pelaaminen omassa joukkueessa

Tärkeintä omassa ajattelussamme on, että olemme itsemme puolella. Ahdistuksen tunnetta tunteva henkilö esimerkiksi helposti pelottelee itseään tulevaisuuden skenaarioilla tai masentunut kärsii usein häpeästä ja itsesyytöksistä menneisyydessä tapahtunutta kohtaan. Onkin tärkeää, että niin sanotusti ’pelaa omassa joukkueessaan’. Hyvä itsetunto ja itsestään välittäminen heijastuvat moneen asiaan. Jos välittää itsestään, todennäköisesti pitää myös huolta itsestään. Kokonaisvaltainen huolenpito itsestäsi tarkoittaa sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin vaalimista. 

Mitä muuta tarkoittaa pelaaminen omassa joukkueessa? Ainakin sitä, että kohtelee itseään arvojensa mukaisesti ja yhtä hyvin kuin esimerkiksi parasta ystäväänsä. Yksilötasolla arvoja on pohdittu läpi historian enemmän tai vähemmän. Nykyisin myös vastuulliset yritykset ovat usein nimenneet arvot, joihin ne yhteisönä sitoutuvat. Omien arvojensa tietäminen ohjaa muun muassa haastavien tilanteiden yhteydessä toimintatapaa. Tiedostettuja arvoja tarvitaan siis varsinkin ristiriitatilanteissa. Siksi merkityksellistä onkin, etteivät ne ole ainakaan vakavassa ristiriidassa keskenään ja luonnollisesti on sitoutunut niihin omassa toiminnassaan. Rehellisyys on hyvä esimerkki. Jos rehellisyyden on nimennyt perusarvokseen, pitäytyy todennäköisemmin totuudessa, vaikka valehtelu tuntuisi joskus helpommalta ratkaisulta.

Artikkelin on kirjoittanut Laura Seppälä (Ph.D), joka on väitellyt co-designista ja ihmisten kanssakäymisestä tiimeissä. Laura on myös Flassi® -menetelmän kehittäjä. 

Tutustu Lauran kehittämään Flassi® -valmennukseen ja lähde mukaan tavoittelemaan unelmiasi. Voit aloittaa heti! 


Liity uutiskirjeemme tilaajaksi!