18.03.2020 2 min lukuaika

Onko sinulla tapana soimata ja piiskata itseäsi, jotta saavuttaisit tavoitteesi? Jospa viskaisit piiskan komeroon ja yrittäisit ihan muita keinoja. Suosittelemme lämpimästi keskittymistä itsemyötätunnon petraamiseen – se kun tutkitusti toimii erinomaisena hyvinvoinnin ja onnellisuuden kohottajana. 

Sekin on tutkittu juttu, että itsemyötätuntoinen ja itseään armollisesti kohteleva ihminen saa enemmän asioita aikaiseksi. Itseään alati ruoskiva taas vähättelee kykyjään ja pelkää epäonnistuvansa, joten hän helposti lykkää ikäviin ja epämukaviin tehtäviin tarttumista.

”Liiallinen itsekritiikki estää meitä menestymästä, tuntemasta yhteenkuuluvuutta ja kokemasta rakkautta”, sanovat soveltavan positiivisen psykologian maisterit ja Joyllan perustajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo

Itsemyötätunnosta – yhdestä positiivisen psykologian mieliaiheestaan – puhuessaan Paulina ja Netta haluavat ennen kaikkea muistuttaa lempeydestä ja ystävällisyydestä: 

”On tärkeää antaa itselleen aikaa ja kuunnella itseään. Olkaamme lempeitä ja ystävällisiä itseämme kohtaan sen sijaan että olisimme kriittisiä ja tuomitsevia. Puhu itsellesi empaattisesti tuomitsemisen asemesta. Mitä huomaat? Mitä tunnet?”

ÄLÄ VAADI ITSELTÄSI LIIKOJA

Netta ja Paulina muistuttavat, että me kaikki olemme enemmän tai vähemmän ”virheellisiä” ja keskeneräisiä. Kuulostaa kenties kaikkien itsestäänselvyyksien äidiltä ja isältä, mutta hämmästyttävän usein moinen meiltä itse kultakin unohtuu. Äänekkäästi paasaava sisäinen kriitikkomme antaa ymmärtää, että juuri minä olen maailmankaikkeuden ainoa olento, joka ei tätäkään osaa – ja ruoskinta jatkuu.  

"On hyvä pitää mielessä armollisuus itseään kohtaan, eikä vaatia itseltään liikaa. Jämähdämme aivan liian usein surkuttelemaan sitä, mitä ei ole tullut tehtyä, että voi kun en taaskaan kerinnyt sitä enkä tätä. Kannattaa ehdottomasti kiinnittää päähuomio niihin hyviin juttuihin, joita takuulla löytyy”, Paulina painottaa.

"Et sinä luultavasti hyvälle ystävällesikään alkaisi huomautella kaikista epäonnistumisista ja siitä, mitä hän ei ole saanut aikaiseksi. Hyvä jos edes huomaisit, että jokin mukamas niin tärkeä asia on unohtunut", Netta jatkaa. 

OTA ITSEÄSI KÄDESTÄ KIINNI

Tunnetun itsemyötätunnon tutkijan, professori Kristin Neffinmukaan itsemyötätunnon kokeminen ei juuri eroa myötätunnon kokemisesta muita kohtaan. Ensin tulee huomata kärsimys, jonka jälkeen tämä herättää lämpimiä tunteita ja auttamisen halua. Myötätunnon kokeminen sisältää myös ymmärryksen siitä, että kärsimys, epäonnistumiset ja epätäydellisyys kuuluvat elämään.

Kristin Neff korostaa itsemyötätunnossa kolmea tekijää. Ne ovat ystävällisyys itseä kohtaan, jaettu ihmisyys sekä mindfulness eli tietoinen läsnäolo. Jaetulla ihmisyydellä tarkoitetaan tässä tunnetta siitä, että olemme yhtä sekä yhteydessä muihin ja elämään. Tietoinen läsnäolo taas painottaa balanssissa olevaa kokemustamme, sen sijaan ettemme huomioisi kipua laisinkaan tai liioittelisimme sitä. 

Joten sovitaanko niin, että kun mariseva ja kovaääninen sisäinen soimari seuraavan kerran ehdottaa itseruoskintaa, ota mieluummin itseäsi hellästi kädestä kiinni, hengitä rauhallisesti ja juttele itsellesi kuin parhaalle ystävällesi. Ja muista, että olet osa universumia, ihminen siinä missä kaikki muutkin.

Ja hei, onneksi Itsemyötätuntokin on semmoinen taito, jonka vahvistamista voi treenata. Kokeile vaikka ystävällisyysmeditaatiota, jossa hiljennyt toivomaan hyviä asioita itsellesi ja muille kanssakulkijoille. Itsemyötätuntoa voi opetella myös kirjoittamalla itselleen kirjeitä – ja vieläpä siihen malliin kuin kirjoittaisit ne rakkaalle ystävällesi.

Artikkelin on kirjoittanut Juha Syrjä.

Uusi Lempeämpi minä -valmennus keskittyy itetuntemuksen ja -arvostuksen kehittämiseen. Valmennus alkaa ensimmäistä kertaa 27.4.2020. Tervetuloa mukaan harjoittamaan itsemyötätuntoa ja oppimaan lisää positiivisesta psykologiasta!


LIITY SÄHKÖPOSTILISTALLE JA SAA ILMAISIA VINKKEJÄ